Repoveden alue on ollut ennenvanhaan Kymin Osakeyhtiön (nykyinen UPM-Kymmene) tärkeä puunhankinta-alue. Kesällä on valittu ja merkitty hakattavat alueet, talvella savotoilla ovat miehet kaataneet puut justeereilla, pokasahoilla ja kirveillä. Kaadetut puut on kuljetettu hevosvoimin varastoihin eli laaneille vesistöjen lähelle. Keväällä puut on uitettu Repovedeltä Vuohijärven läpi Siikakoskelle ja sieltä Kymijokea pitkin kohti etelän tehtaita. 1950-luvulla ei vielä ollut montaakaan autoa, joten puuyhtiöt rakensivat työmiehilleen savottakämppiä, joissa he voivat asua viikolla ja käydä kotonaan sunnuntaisin.
Repovedellä on ollut useita savottakämppiä. Kymiyhtiöllä on ollut kämpät mm Kivisilmässä, Perävuoressa, Saarijärvellä sekä Sikoniemessä on ollut parempitasoinen lakanakämppä, jossa lakanatkin oli ihan yhtiön puolesta. Tampellalla on ollut kämppä Luujärven Emäntälahdessa ja Woikoskella Haiminjärven rannalla.
Kämpillä on ollut kaksipuolta ja omat sisäänkäyntinsä. Tylsäpää oli työmiesten puoli, siellä oli parisenkymmentä sänkyä ja pirttikalusteet. Terävässä päässä oli kämpän kympin eli työmaanjohtajan toimisto sekä kämppäemännän huone sekä keittiö. Keittiöstä oli luukku, elämänluukku tylsälle puolelle, josta emäntä tarjoili ruuat työmiehille.