Siirry sisältöön

Ihminen on liikkunut Repovedellä jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Siitä kertovat esimerkiksi kalliomaalaukset Olhavalla sekä puiston lähellä sijaitsevalla Löppösen luolalla, Voikosken yläjuoksulla ja Vuohijärven Kapasaaressa. Lisäksi puiston alueen järvien pohjasedimenteistä on löytynyt merkkejä jo ennen ajanlaskun alkua tapahtuneesta viljelystä.

Viime vuosisatoina, ennen 1970-lukua, Repoveden metsät ovat olleet metsätalouden käytössä. Suurin osa Repoveden nähtävyyksistä liittyykin tavalla tai toisella metsäkulttuuriin, tervanpolton, savotoiden ja uittojen aikakauteen.

Uittojen kulta-aikaan Pohjois-Kouvolassa oli monenmoista kulkijaa. Usean savottakämpän ollessa täynnä tukkijätkiä majoitettiin mm. kyläläisten tupien lattioille. Uittojen loppuvaiheessa, 1950-luvulla, Repoveden alueella alkoi liikkua entistä enemmän retkeilijöitä.

Repoveden maat omisti 1900-luvun alussa pääsääntöisesti Kirjokiven kartanon patruuna Elving. Elving perusti myös Voikkaan paperitehtaan, josta myöhemmin kasvoi Kymiyhtiö ja nykyisimmin tunnetaan nimellä UPM-Kymmene. Patruunan myötä myös Repoveden metsät siirtyivät Kymiyhtiön omistukseen. Repoveden alue oli sotien jälkeen tärkeää puunhankinta-aluetta Kymiyhtiölle ja työllisti useita tukkijätkiä, rahdinajajia ja muita savotoihin tai uittoihin osallistuneita.

Kansallispuistostatuksen Repovesi sai vuonna 2003. Sitä ennen Repoveden alue oli Valkealan kunnan hoitamaa retkeilyaluetta. Ensimmäisen kerran Repovedelle yritettiin saada aikaiseksi kansallispuistoa jo 1970-luvun lopulla, mutta suuren mediamylläkän jälkeen asia vaipui unholaan melkein kolmeksikymmeneksi vuodeksi. UPM-Kymmenen avustuksella Repovedelle saatin aikaiseksi kansallispuiston lisäksi myös Aarnikotkan suojelualue, joka kattaa suurimman osan Repoveden nykyisestä yleisölle avoimesta osasta.

Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle

Repoveden kansallispuiston alueella merkit ihmiset menevät pitkälle menneisyyteen siitäkin huolimatta että alue on historiallisella ajalla mielletty syrjäiseksi erämaaksi. Vuonna 2004 tehdyissä geologisissa tutkimuksissa tunnistettiin merkkejä varhaisesta maanviljelyksestä ja esimerkiksi pohjasedimenttien kairausnäytteissä osoittivat lähistöllä viljellyn ohraa jo kivikauden lopulla. 

Repovedellä vuonna tehdyssä viikon arkeologisessa inventoinnissa löytyi aiemmin tunnettujen kalliomaalausten lisäksi yhteensä 38 muinaisjäännöskohdetta. Näistä kaiken kaikkiaan 17 kohdetta ajoittuu kivi- ja varhaismetallikaudelle ja pääosa eli 21 kohdetta kuuluu historialliselle ajalle. 

Metsähallitus julkaisi vuonna 2007 tutkimuksen, jossa käydään laajalti läpi mm. argeologisessa inventoinnissa tehtyjä havaintoja sekä Pahkajärven varoalueen alle jäänneen korpikylien taustoja, arkea, elinkeinoa ja uskomuksia. Julkaisussa käydän läpi tutkimusten tulokset ja luodaan katsaus alueen menneisyyteen geologian, arkeologian, historiatutkimuksen ja etnografian näkökulmista. Repovesi ei juuri milloinkaan ole ollut koskematonta erämaata, vaan se on kuulunut ihmisen taloudellisen hyväksikäytön piiriin jo vuosituhansien ajan.

Julkaisu: Sama maisema, eri kulkijat - Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle
Tekijät: Mika Lavento, Antti Lahelma
Julkaisuja: Metsähallitus, Vantaa, 2007
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 165
ISBN: 978-952-446-560-1 (pdf)