bg
Siirry sisältöön

Repoveden kansallispuiston käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti puiston perustamisesta lähtien. Puiston kehittämisen näkökulmasta on tärkeää tietää, mihin suuntaan käyntimäärät ovat kehittymässä ja millainen kävijäprofiili puistolla on. 

Repoveden kansallispuiston vuotuiset käyntimäärät 

Repoveden kansallispuiston käyntimääriä tutkitaan jokaisessa sisääntulossa. Seuraavassa käyntimäärien kehitys 2009-2018:

Vuosi Käyntien määrä Muutos
2018 134300 -21,9%
2017 172000 15,8%
2016 148500 5,8%
2015 140300 42,8%
2014 98200 5,4%
2013 93200 4,5%
2012 89200 13,6%
2011 78500 2,6%
2010 76500 2,7%
2009 74500 8,0%
2007 69000 6,2%
2005 65000 KOSAn arvio 15.8.2005

Repoveden kävijätutkimukset

Metsähallitus suorittaa tasaisin väliajoin Repoveden kansallispuistossa kävijätutkimuksen, jolla pyritään läpileikkaamaan sen hetkinen tilanne puistossa. Seuraavassa toteutetut kävijätutkimukstn Repovedellä:Repoveden kansallispuiston kävijätutkimukset:

Repovesi, kävijätutkimus 2017-2018

Vuonna 2017 Repoveden kansallispuistoon tehtiin 172 000 käyntiä.

Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %). Kesäaikainen Repovesi on kehittynyt kouvolalaisten lähivirkistyskohteesta myös pääkaupunkiseutulaisten matkailukohteeksi. Kävijöistä 60 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,1 tuntia. Yöpyjiä oli 40 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituin käyntikohde oli Lapinsalmen riippusillan alue, jossa kävi vastaajista 72 %. Lapinsalmelta lähtevää Ketunlenkkiä oli kiertämässä 34 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Repovedelle olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman ryhmän kanssa, poissaolo melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Ylivoimaisesti suosituin harrastus oli kävely.

Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2017 reilut 3 milj. € ja työllisyysvaikutukset 29 henkilötyövuotta.

Repoveden-Verlan seudulla kansallispuiston ulkopuolella toteutettiin kesän 2017 aikana kävijätutkimus, jossa haluttiin selvittää alueen kävijäprofiilia, kävijöiden virkistysmotiiveita sekä heidän tyytyväisyyttänsä erilaisiin palveluihin. Tutkimuksen tiivistelmä on tämän julkaisun liitteenä.

Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2017-2018 (PDF, lokaali tiedostokopio)
Tekijät: Hänninen Marika
Julkaisuja: Metsähallitus , Vantaa , 2018
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 240
ISBN: 978-952-295-224-0 (pdf) 

Repovesi, kävijätutkimus 2013-2014

Vuonna 2013 Repoveden kansallispuistoon tehtiin 93 200 käyntiä ja seuraavana vuonna 98 200 käyntiä.

Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %) ja 65 % vastanneista kertoi käyneensä Repovedellä aiemmin. Kävijöistä 61 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,2 tuntia. Yöpyjiä oli 39 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituimmat käyntikohteet olivat Lapinsalmi, Kuutinkanava ja Olhavanvuori. Suosituin retkeilyreitti oli Ketunlenkki, jonka kiersi 32 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2013 reilut 2,53 milj. € ja työllisyysvaikutukset 31 henkilötyövuotta.

Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013-2014 (PDF, lokaali tiedostokopio)
Tekijä: Nylander Mirja
Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2017
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226
ISBN: 978-952-295-182-3 (pdf)

Repovesi, kävijätutkimus 2007

Vuonna 2007 Repoveden kansallispuistoon tehtiin noin 69 000 käyntiä.

Repoveden kävijät tulivat useimmiten lähialueelta tai muualta Etelä-Suomesta ja seurueen koko oli pääsääntöisesti 2–5 henkilöä. Tärkeimmät syyt Repovedellä vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa sekä poissa melusta ja saasteista poissa oleminen. 

Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 (PDF, lokaali tiedostokopio)
Tekijät: Hemmilä Timo
Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101
ISBN: 978-952-446-649-3 (pdf) 

© Repovalkea Oy / Tervarumpu

Takaisin ylös