bg
Siirry sisältöön

Repovesi poikkeaa hyvin paljon kaikista muista Suomen kansallispuistoista sillä, että alueen maat eivät ole yksin valtion omistuksessa. Lapinsalmen alue Kuutinkanavalle asti sekä pohjoisen osat ovat Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualuetta ja kuuluvat edelleen UPM:lle. Puiston keskellä oleva Löppösen luolan alue on paikallisen kaasuyhtiön Woikoski Oy:n mailla. Yhtenä isäntänä alueella on myös Puolustusvoimat. Puiston itärajana on Pahkajärven harjoitusalueen varo-alue, jossa liikkuminen on ehdottomasti kiellettyä. Pahkajärvi on perustettu jo 1950-luvulla, viereinen Vekaranjärven varuskunta on tullut vasta reilu 10 vuotta myöhemmin.

Retkeilijöiden ei kuitenkaan tarvitse välittää alueen maanomistussuhteista (pl Puolustusvoimien liikkumakieltoalue, joka on merkitty sotilaallisella tarkkuudella sinivalkoisin maalauksin puiston itärajan puihin). Alueen polkuja ja palveluita huoltaa Metsähallitus, ja säännöt ovat hyvin tyypilliset mitä kaikissa muissakin kansallispuistoissa. Reitit ovat merkitty oranssein pistein, tulet saa tehdä ainoastaan merkityille tulipaikoille ja jokaiselta nuotiopaikalta löytyy huussin lisäksi liiteristä pätkittyä koivua.

Repovesi on erinomainen aloittelevan retkeilijän retkikohde, tai jos aika ei anna myöten lähteä pohjoisemmas tai jos haluaa testata varusteet ja kunnon ennen varsinaista pitempää vaellusta. Puistoon tulee kolme sisääntuloa, joista suosituin on ehdottomasti Lapinsalmi. Lisäksi poluille pääsee pohjoisen Saarijärveltä ja etelän Tervajärveltä. Tämä on hyvä tiedostaa jo siinä vaiheessa kun näpyttelee kirjaimia auton navigaattoriin.

Repoveden reiteistä saa helposti tehtyä eripituisia ja -tasoisia ympyräreittejä. Lyhin ja suosituin on viiden kilometrin mittainen Lapinsalmelta lähtevä KetunlenkkiKaakkurinkierros on pisin ja kiertää Repoveden kaikki suosituimmat kohteet. Jos haluaa omaa rauhaa, kannattaa suunnata puiston pohjois- tai itäosiin. Yksi hyvä vaihtoehto on myös lähteä tuoreelle Mäntyharju-Repovesi -reitille, jossa on tarjolla noin 30 kilometriä patikoitavaa.

Reittiä suunniteltaessa kannattaa Repovedellä huomioida reippaat korkeusvaihtelut. Telttapaikkoja alueella on hyvin ja laavuja on Olhavalla sekä Kirnukankaalla. Yksi puiston erikoisuus on hyvä palvelurakenne. Jos telttayö hyttysten syöttinä ei kiinnosta, niin tarjolla on useampia eritasoisia vaihtoehtoja puiston sisällä. Puistosta polkujen varrelta löytyy Metsähallituksen vuokrakotia sekä yrittäjän tarjoamia erilaisia majoitusvaihtoehtoja.

Repoveden viehätys löytyy jylhissä maisemissa ja vahvassa historiassa. Puhtaat ja kirkkaat vedet piristävät vihreää metsämaisemaa ja mahtavat kallioseinämät nousevat kohden taivasta.

Eläinlajeista Repovedellä on perus pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajistoa. Hirvi, metsäkanalinnut, metsäjänis, korppi ja ilves ovat tyypillisiä Repoveden asukkaita. Myös karhun jälkiin saattaa alueen laitamilla keväisin törmätä. Linnuista tunnetuin on kaakkuri, jonka takia toivotaan etenkin keväisin ja alkukesästä välttämään kaikkea liikkumista pienten lampien rannoilla. Kaakkurin kaunista laulua voi hyvinkin kuulla Olhavan lammelta aikaisin kesäaamuna laavulla yöpyessä.

Perusfaktoja

Repoveden kansallispuisto (Valtio), pinta-ala: 15,7 neliökilometriä (1576,08 ha)
Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue (UPM), pinta-ala: 13,7 neliökilometriä (1396,21 ha)
Perustettu: 2003
Hallinnointi: Metsähallitus
Kävijämäärä: 140 000 (2015)
Suosituimmat kohteetRiippusiltaKetunlossiKuutinkanavaMustalamminvuoriOlhava

© Repovalkea Oy / Tervarumpu

Takaisin ylös